35 %. Siinä luku, joka pilasi minun viikkoni. Fabricin yli 50,000 ihmistä käsittäneessä tutkimuksessa 35 % hakijoista huijasi tekoälyn avulla joulukuuhun 2025 mennessä. Kuusi kuukautta aiemmin osuus oli 15 %. Löysin tilaston keskiviikkona joskus yhden aikaan yöllä, kun yritin todistaa entisen työkaverini olevan väärässä. Hän vastaa rekrytoinnista noin 400 hengen SaaS-yhtiössä ja oli laittanut minulle viestin: ”luulen, että kolmannes hakijoistani käyttää tekoälyä apuna kesken haastattelun, enkä kirjaimellisesti pysty sanomaan, ketkä.” Vastasin, ettei voi olla. Kolmannes kuulosti järjettömältä. Hän oli näköjään jokseenkin oikeassa.
Siitä alkoi kuukauden mittainen kaninkolo. Kaivoin esiin jokaisen löytämäni tilaston tekoälyn käytöstä haastatteluissa vilppiin, mutta otin mukaan vain sellaiset, joilla oli oikea lähde. Vastaani tuli jatkuvasti juttuja, joissa luki ”tutkimukset osoittavat”, eikä perässä ollut ainuttakaan linkkiä, heh. En löytänyt yhtä paikkaa, johon kaikki luvut olisi koottu. Yritän siis tehdä tästä sellaisen.
Palataan Fabriciin. Laajempi selvitys kattoi lähes 20,000 haastattelua. Aivan vajaat 40 % hakijoista jäi merkityiksi. Teknisissä tehtävissä osuus oli lähempänä puolta, myynnissä suunnilleen kymmenesosa. Ero oli noin 4x. Enintään 0:sta 5:een vuotta työskennelleet juniorihakijat huijasivat lähes kaksinkertaisesti senioreihin verrattuna. Viime kuussa r/recruitinghellissä oli ketju, jossa rekrytoiva esihenkilö sanoi, etteivät monet vastavalmistuneet edes pidä tätä huijaamisena. Se käy tavallaan järkeen. Joku vertasi ketjussa tekoälyä laskimen käyttämiseen matematiikan kokeessa. Rekrytoivat esihenkilöt repisivät siitä vertauksesta pelihousunsa, heh.
Rekrytointipäällikköä säikäytti eniten 61 %. Huijareista 61 % sai yli 7.0:n läpäisyrajan ja olisi jatkanut seuraavalle kierrokselle, ellei vilppiä olisi havaittu. Yli puolet tekoälyapua käyttävistä siis pääsee jatkoon. Yritys huomaa asian myöhemmin, kun henkilö ei pärjää ensimmäisen kuukauden aikana, tai ei huomaa koskaan. Voiko osa tuosta 61 %:sta olla oikeasti päteviä ihmisiä, jotka halusivat vain pienen edun? Ehkä. Suoriutumista koskeva aineisto kertoo muuta.
Hän kertoi tiimiinsä viime vuonna palkatusta henkilöstä, jonka työ hajosi täysin jo ensimmäisessä sprintissä. Henkilön saaminen ulos vei kolme kuukautta. Eikä kyse ole yksittäisestä irrallisesta tarinasta. Yhden huonon rekrytoinnin suorat kulut $150,000:n insinööritehtävässä ovat 30 prosentista 150 prosenttiin ensimmäisen vuoden ansioista. Vähintään $50,000, ja tehtävän täyttämiseen kuluu keskimäärin 42 päivää ennen kuin haku alkaa uudelleen. $50,000 ja 42 päivää siksi, että ChatGPT kuiskasi vastauksia korvaan järjestelmäsuunnittelukierroksen aikana, heh.
Ready to ace your next interview?
InterviewMan gives you real-time AI answers during live interviews — undetectable on Zoom, Meet, and Teams.
Try InterviewMan FreeKysyin, miten hän arveli ihmisten tekevän sen. Fabricilla oli siihenkin luvut. Cluelyn ja Interview Coderin kaltaiset erilliset työkalut muodostivat lähes puolet tapauksista. ChatGPT:n kanssa puhuminen toisella laitteella puhetilassa muodosti kolmanneksen. Välilehden vaihtaminen ja toissijaiset näytöt jäivät hieman alle viidennekseen. Reaaliaikainen apu toiselta ihmiseltä oli vain pyöristysvirhe, 3 %. Eräässä seuraamassani kyberturvallisuusalan Slackissa joku näki jakauman ja sanoi, että siirtymä itse viritetyistä keinoista erillisiin työkaluihin muistutti häntä tietojenkalastelun muutoksesta: harrastelijoiden sähköposteista päädyttiin valmiisiin, verkosta ostettaviin paketteihin. Alin mahdollinen taso nousee koko ajan.
Sitten on useiden haastattelujen kaava. Useita kertoja haastatelluista hakijoista lähes puolet ei huijannut yhdessäkään haastattelussa. Hyvä. 30 % huijasi jokaisessa. Siis aivan jokaisessa. Loput, suurin piirtein neljännes, toimivat tilanteen mukaan. Päivästä riippuen melkein kolikonheitto. Mutta tuo 30 % ei enää kokeile jotain uutta. Heille se on normaali toimintatapa. Juuri tätä rekrytointipäällikkö epäili laittaessaan minulle sinä iltana viestin kolmanneksesta hakijoitaan.
Karat havaitsi huijaamisen tunnistamisen viisinkertaistuneen kahdessa vuodessa, mikä sopii Fabricin tuloksiin. Lähes kuusi kymmenestä rekrytoivasta esihenkilöstä epäilee nyt, että hakijat väärentävät osaamistaan tekoälyn avulla reaaliaikaisissa arvioinneissa. 62 % sanoi työnhakijoiden olevan parempia teeskentelemään kuin rekrytoijat ovat saamaan heitä kiinni. 62 %. Lähetin senkin samalle entiselle työkaverille. Hän oli hetken hiljaa. Aivan hiljaa. Sitten tuli: ”joo, kuulostaa suunnilleen oikealta.” Viimeaikaisista työnhakijoista 71 % myönsi huijanneensa rekrytoinnin aikana.
Keinoihin kuului kaikkea vastausten googlaamisesta täysien tekoälygeneraattorien käyttämiseen. Eräs teknologiajohtaja sanoi, että 80 % hakijoista käytti LLM:ää rekrytointiputken alkupään kooditestissä, vaikka se oli erikseen kielletty.
Ajankohdissa on jotain melkein huvittavaa. Sunnuntain haastatteluissa osuus oli korkein, 47.1 %. Muina viikonpäivinä se pysyi 35 ja 40 %:n välillä. Sunnuntai käy järkeen. Ihmiset ovat viikonloppuna kotona, eikä kukaan katso. Kyberturvallisuus-Slackissa joku kutsui sunnuntaita ”huijauspäiväksi useammallakin tavalla”, ja haluaisin väittää, etten nauranut. Nauroin kyllä. Muistatko alun 35 %:n luvun? Sunnuntaina se on 47 %. Melkein puolet.
Gartner ennustaa, että vuoteen 2028 mennessä täysin tekaistut hakijaprofiilit muodostavat 25 % hakijajoukosta. Joka neljäs. Rekrytointipäällikkö luki sen ja kysyi: ”pitääkö minun nyt huolehtia siitäkin, onko koko ihmistä olemassa?” Niin. Ilmeisesti pitää.
Deepfake-väärennökset yleistyvät vauhdilla. Vuoden 2025 puolivälissä tehdyssä kyselyssä 17 % henkilöstöpäälliköistä sanoi kohdanneensa deepfake-teknologiaa videohaastattelussa. Pelkästään Q1 2025 sisälsi 179 deepfake-tapausta, enemmän kuin koko vuonna 2024 yhteensä. Tekoälyllä tehtyjen deepfake-huijausten määrä nousi 700 % vuonna 2025. Deepfake-petosten tappiot Yhdysvalloissa kolminkertaistuivat $360 miljoonasta $1.1 miljardiin. Eräs rekrytoija, jonka kanssa työskentelin aiemmin, kertoi hakijasta viime kuulta. Videolla hakijan kasvojen valaistus näytti hieman oudolta verrattuna taustalla olevaan huoneeseen. Hän ei voinut todistaa mitään. Jokin siinä vain tuntui kummalta.
Markkinoilla on nyt yli 20 haastatteluihin tarkoitettua tekoälytyökalua selainlaajennuksista työpöytäsovelluksiin. Hinnat alkavat InterviewManin vuosisopimuksen $12:n kuukausihinnasta ja nousevat Interview Coderin $299:iin. Se toimii vain koodauskierroksilla. Vuoden 2025 puolivälissä tapahtuneessa Cluely-tietomurrossa paljastui 83,000 käyttäjää sekä se, missä haastatteluissa kukin oli käyttänyt työkalua. Hakkerit olivat löytäneet ylläpitäjän salasanan julkisesta GitHub-repositoriosta. Moni säikähti sitä.
Avoimuuden vuoksi: olen mukana tekemässä InterviewMania. Meille tärkeintä on, suojaako työkalu tietosi vai jättääkö se sinut pulaan. InterviewMan toimii työpöytäsovelluksena, ei selainlaajennuksena, joten se ei näy valvontaohjelmistojen lokitiedoissa. Sitä käyttää 57,000 ihmistä. Arvosana on 4.8 tähteä 257 arvostelusta, salassa pysymiseen tarkoitettuja ominaisuuksia on yli 20 ja vuosisopimus maksaa $12 kuukaudessa. Kaikkien näiden käyttäjien joukosta ei ole yhtäkään vahvistettua ilmoitusta havaituksi tulemisesta millään valvotulla alustalla.
Ready to Ace Your Next Interview?
Join 57,000+ professionals using InterviewMan to get real-time AI assistance during their interviews.
